50€ budjetti kahdelle ihmiselle | Ruokalista 1 / Viikko

Moi! Lupaamani listaus minun ja Tuomon viikon ruuista on nyt tässä. Aikaisemmin kirjoittamani 50€ viikkobudjetti kahdelle ihmiselle oli erittäin suosittu! Kiitos siis mielenkiinnosta. Se inspiroi kirjoittamaan tästä tarkemmin, että mitä yksi viikko pitää sisällään. :) Syömme pääasiassa kasvisruokaa, mutta silloin tällöin tulee ostettua kalatuotteita ja tietynlaisia maitotuotteita, kuten halloum tai feta. Näissä ruuissa ei ole kyllä mitään ylimääräistä, joten sopivat juurikin vegaaneille. :)

Hommahan menee niin, että ensin laaditaan viikon lämpimät ruokalajit A4-kokoiselle paperille. Katsotaan mitä meiltä puuttuu ja mitä löytyy jo kaapista. Sen jälkeen kauppalistaan kirjataan vielä muut puutteelliset asiat, kuten välipalat ja kissojen tarpeet. Lemmikkien lihat ei kuulu budjetin sisälle. Sitten suunnataan Prismaan ostoksille.

Alla olevista ruokalajeista näette, että mitä kukin arviolta maksaa. En laskenut mukaan mm. öljyä tai mausteita, mitä varmasti kaikilta kaapeista löytyy. Mukaan tuli myös pari *saatu merkintää, koska ne tosiaan löytyivät jo valmiiksi kaapeista. Ja ne olisivat merkittävästi nostaneet budjettia, jolloin listaus ei olisi pysynyt siinä alle viidessäkymmenessä eurossa. Katsotaanpas, että miltä meidän viikko näytti!

Maanantai ja tiistai

Mitä tarvitset kaupasta?

1 sipuli / ~0,20€
1 tlk punaisia linssejä suolaliemessä / 1,25€
2 tlk kuorittuja tomaatteja / 1,45€
1 prk kaurakermaa / 1,10€

suolaa, sokeria, öljyä

= 4€


Tomaatti-linssikeiton ohje
Lisää oliiviöljyä kattilaan, kuullota siinä pilkottu sipuli. Kaada joukkoon tomaatit ja kaurakerma. Kuumenna kiehuvaksi. Lisää linssit ja sekoittele hetken aikaa. Soseuta hetken päästä tomaatit ja linssit osittain tai kokonaan sileäksi. Mausta keitto. 

Keskiviikko

Mitä tarvitset kaupasta?

2 pussia täysjyvänuudelia / 1,20€
1 pieni kukkakaali / 1,30€
1 kesäkurpitsa / 0,70€
1 paprika / 0,60€
muutamia porkkanoita / ~0,30€
1 plo sweet chili kastiketta / 2,35€

öljyä, suolaa, pippuria

= 6,45€

Nuudeliwokin ohje
Pilko porkkanat, kukkakaali, paprika ja kesäkurpitsa pieniksi paloiksi. Paista kasvikset öljyisellä pannulla, kunnes ovat pehmeitä. Keitä samalla nuudelit kiehuvassa vedessä. Lisää valmiit nuudelit kasvisten sekaan ja mausta. Lisää lopuksi sweet chili-kastiketta mieltymyksiesi mukaan.

Torstai ja perjantai

Mitä tarvitset kaupasta?

1 sipuli / ~0,20€
2 valkosipulin kynttä / ~0,10€
1 pkt pastaa / 1,45€
1 pss Muru kaurajauhista / 2,90€
1 tlk tomaattimurskaa / 0,80€
1 prk aurinkokuivattuja tomaatteja / 1,50€
1 prk kaurakermaa / 1,10€

suolaa, oreganoa, pippuria

= 8,05€


Pasta ja murukastikkeen ohje
Kuullota sipuli ja valkosipulit öljyssä pannulla. Laita samalla pasta kiehumaan kattilaan paketin ohjeiden mukaan. Lisää pannulle tomaattimurska, aurinkokuivattu tomaatti ja mausta. Hauduta 10 minuuttia. Sekoita joukkoon kaurakerma ja kaurajauhis. Kuumenna ja sekoittele hetken aikaa. Lisää lopuksi kypsä pasta murukastikkeen sekaan.

Lauantai

Mitä tarvitset kaupasta?

Miniluumutomaattirasia / 1,30€
Perhesalaatti / 2,20€
Kaurapala yrtti / 2,60€
Fafa's / 3,30€
Kurkku / 0,30€
Rypälerasia / 2,20€
Siemensekoitus / *saatu

öljyä

= 11,90€


Falafelin ja yosasalaatin ohje
Pilko miniluumutomaatit, viinirypäleet, yosa-palat ja kurkut. Lisää sekaan siemensekoitus ja salaatti. Kuumenna falafelpyörykät öljyisellä pannulla. Tarjoile haluamasi kastikkeen kera.

Sunnuntai

Mitä tarvitset kaupasta?

1 pkt Nyhtökaura nudea / 3,80€
Muutamia porkkanoita / ~0,80€
1 tölkki kikherneitä / 1,50€
1 prk kaura/kasvisjuomaa / 1,40€
2 valkosipulin kynttä / ~0,10€
1 sitruuna / ~0,20€
1 pkt kaurahiutaleita / 0,60€
1 purkki tahinia / *saatu
1 kevätsipuli / *saatu

vehnäjauhoja, leivinjauhetta, öljyä, suolaa,
juustokuminaa, paprikajauhetta, pippuria

= 8,40€


Porkkanalettujen, nyhtiksen ja hummuksen ohje
Raasta kolme isoa porkkanaa. Sekoita eri kulhossa keskenään 2 dl vehnäjauhoja, 1 dl kaurahiutaleita, suolaa ja 1/2 tl leivinjauhetta. Kaada kuivat aineet raasteen joukkoon ja lisää 4 1/2 dl kasvimaitoa, sekoita keskenään. Anna taikinan vetäytyä. Taikinan vetäydyttyä jonkin aikaa, lisää öljyä pannulle ja odota, että kuumenee. Lisää sopiva määrä taikinaa ja paista kummaltakin puolelta rapean näköiseksi.

Pilko sipuli ja valkosipuli, kuullota niitä öljyisellä pannulla. Lisää nyhtökaura ja mausta suolalla, pippurilla, juustokuminalla ja paprikajauheella, kunnes olet tyytyväinen. 

Valmista hummus tehosekoittimessa. Lisää tölkki kikherneitä, iso loraus oliiviöljyä, ripaus suolaa, purskahdus sitruunanmehua, lusikallinen tahinia ja pyöräytä mössöksi.

Viikon lämpimät ruokalajit

Maanantai ja tiistai 4€
Keskiviikko 6,45€
Torstai ja perjantai 8,05€
Lauantai 11,90€
Sunnuntai 8,40€

= 38,80€

Muut ostokset

Banaaneja 0,75€
Mandariineja 1€
Vegelevite Naturli 1,95€
Kaurajogurttia 2,80€
Moniviljasämpylät 2,30€
Ruisleipää 1,65€

= 10,45€

Kaikki yhteensä 49,25€
Miltä sinun ruokalaskusi näyttää?

Kissojen pelastaminen on addiktio

Miksi minä ikinä lähdin eläinsuojelutyöhön mukaan? Helppo vastaus voisi olla, että rakastan kissoja, siksi pelastan niitä. Asiaa pohdittuani kauemmin, tajusin, että syy kumpuaa jostain syvemmältä.


Olen aina ollut avulias ihminen. Jos joku kaverini on pulassa tai tarvitsee neuvoja, niin autan häntä mielelläni kykyjeni mukaan. Oli se sitten parisuhderiita, työstä aiheutuva stressi tai mikä tahansa muu juttu, niin pyrin auttamaan ongelman ratkaisussa. Minulla on vaan ikävä tapa ottaa muiden ongelmat välillä tosi henkilökohtaisesti. Yritän auttaa viimeiseen pisteeseen asti ja koen suurta turhautumista, jos sekään ei auta. Niistä muodostuu sellainen pienimuotoinen taakka, että miksi minusta ei ollutkaan apua, vaikka kuinka yritin. On vaan välillä hyväksyttävä se, että asiat ei ole niin yksinkertaisia. Ihmiset on kuitenkin kykeneviä ratkaisemaan (halutessaan) omat ongelmansa, mutta eläimet tarvitsevat meidän apua.

Kissojen tapauksessa heijastaisin tämän ongelmanratkaisutavan pelkästään niiden käyttäytymiseen. Minulle saapuu arka, mahdollisesti elämän nurjaa puolta kulkenut kissa. Se tarvitsee apuani. Tavalliseen tapaan tarkkailen ja teen havaintoja kissan ongelmista. Tulkitsen niitä parhaani mukaan. Kokeilen erilaisia tapoja, mitkä voisivat auttaa kissan rauhoittelussa. Opastan sitä uudenlaiseen elämään, missä sen ei tarvitse enää murehtia tai pelätä. Kissojen kesyyntymisestä ei ikinä tiedä, kestääkö ne viikoista kuukausiin, jopa vuosiin. Minulla on kuitenkin siinä mielessä paljon suurempi kontrolli ja onnistumismahdollisuudet monien ongelmien ratkomisessa. Kyseessä on ikään kuin jokin älypeli, joka odottaa sitä ratkaisevaa liikettä.

Se on niin huumaava tunne, kun kissa näyttää ensimmäisiä kesyyntymisen merkkejä. Eläimen luottavaisuus on ihmeellinen asia. On ollut sellaisia tilanteita, kun kissa tulee yöllä nuuskimaan kasvoja ja sen viikset kutittelevat poskia. Pitää maata aivan hiljaa, että ei säikytä kissaa tiehensä. Hymy nousee korviin, kun katsoo pelokkaan kissan leikkivän ensimmäistä kertaa vapautuneesti mytistyneillä ostoskuiteilla. Se hetki, kun ujo kissa pääsee eristyksistä ja tapaa talon muut kissat. Tai silloin, kun kissa omaksuu ruoka-ajat ja odottaa omaa annosta jo innoissaan omalla paikallaan. Suurinta huumausainetta on silti se ensimmäinen kehräys tai kun kissa hakeutuu vapaaehtoisesti lähelle. 

Siinä on se riippuvuus. Siihen jää koukkuun. 

Meillä monilla sijaiskodeilla on pakonomainen tarve harjoittaa tätä toimintaa, koska suurimman osan ajasta päästään siihen aistia hivelevään tunnetilaan. Todella haastavien kissojen tapauksessa palkinto tuntuu vielä suuremmalta, sitä voi kuvitella olevansa melkein joku ylijumala kissojen valtakunnassa. :D Minulle se on kaiken tuon lisäksi sitä, että olen löytänyt jonkun ongelmaan sen palavasti halutun ratkaisun. 

Kissojen pelastamisella on tietenkin se nurja puoli, mutta ne onnistuneet tarinat on tasapainottava osa. Surullisetkin asiat on koettava ja olen oikeastaan onnellinen myös niistä. Kun koen suurta surua ja tuntuu, että en saisi henkeä, niin tiedän kuitenkin välittäväni asioista. Mitään ei jätetä puolitiehen, vaan asiat tehdään loppuun asti, kunnes ongelma on kadonnut! Ja joskus se ihmisestä pahalta tuntuva asia voi olla eläimelle se paras ratkaisu.

Suomessa hylätään vuosittain noin 20 000 kissaa. Hylätyt kissat ovat tällä hetkellä kuntien palkkaamien löytöeläintalojen ja vapaaehtoisten, lahjoitusten varassa pyörivien eläinsuojeluyhdistyksien toimijoiden kontolla. Jokainen meistä voi päättää, ollaanko me osa ongelmaa vai sen ratkaisua.

Puhutko sinä eläinten puolesta?

50€ viikkobudjetti kahdelle ihmiselle | Kasvisruoka


Moi! Erilaiset säästöniksit ja kuukausibudjetit tuntuvat olevan aika ajoin tapetilla. Muutamaa keskusteluketjua lukiessani inspiroiduin sen verran, että ehdotin tätä Tuomolle. Meidän oli vaan ensin sovittava yhteiset säännöt, niin homma toimisi. Jos ruokabudjetti olisi liian ehdoton, niin se voisi vesittyä, ennen kuin alkaakaan. Minulla on tapana aloittaa joku uusi asia liian suurella innolla, mutta jos se vie sen mielekkyyden, kuten herkkujen oston pois, niin mitä järkeä lopulta jatkaa? No, säästäisihän siinä rahaa, mutta snackseista tulee parempi olo. :D Olisi siis suotava itselleen tietynlaisia etuoikeuksia. 

Budjetissa otimme huomioon myös sen, että satunnaisemmin ostetut tavarat eivät välttämättä kuulu tähän könttäsummaan mukaan. Viitenkymmeneen euroon saadaan kuitenkin juuri mahtumaan mukaan 7 päivän lämpimät ruokalajit, kasvikset ja hedelmät, leivät ja levitteet, mehut ja kaurajugurtit sekä muunlaiset itse tehdyt edulliset välipalat.

50€ viikkobudjettiin ei lueta...
- Kissoille tarkoitettua alennuslihaa
- Tuotteita joita pitää ostaa vain silloin tällöin,
kuten pesuaineet, oliiviöljy, tiskiharjat ym.
- Omia tai vieraita varten ostettuja herkkuja
- limppareita tai alkoholijuomia
- "Cheat days" eli ravintola/mättöpäiviä


Kehitin minulle käytännöllisimmän tavan ja taitoin A4:sen siten, että kummallakin puolella on kolme taitoskohtaa eli neljä osiota mihin kirjoittaa. Listasin niihin viikonpäivät ja kauppalistaosion. Suunnittelin ensin viikon ruokalajit ja arvioin, että riittäisikö tietystä ruokavaliosta seuraavallekkin päivälle. Sen pohjalta kirjoitin kauppalistaan puuttuvat aineet ja lisäsin sinne perusjuttuja, kuten hedelmiä, leipää ja kaurajugurttia. Lämpimän ruuan lisäksi lisään ohjeiden alle myös helppoja ja edullisia tee-se-itse välipaloja. Helmikuussa erittäin suosittuja meillä oli smoothiet, pastasalaatit ja focaccia.


Maksamme Tuomon kanssa vuoroviikoin sen 50€ ruuasta. Käymme kerran viikossa Prismassa listan kanssa ja ostamme ne kauppalistassa olevat ainekset. Prisma on siinä mielessä paras, että samasta tuotteesta on useampia vaihtoehtoja, joten voimme helposti valita edullisemman tai käyttötarkoitukseen sopivamman kokoisen vaihtoehdon. Homma menee yleensä niin, että minä rullaan ostoskärryjen kanssa lista ja kännykkälaskin kädessä, Tuomon kipatessa ruokia kärryyn. Helmikuussa budjetti pysyi todella hyvin siinä 50€ rajamailla joka viikko. Prismasta emme siis sillä kertaa osta muuta, mutta jos tosiaan tekee mieli jotain herkkua tai viiniä viikonloppuisin, niin käy sitten vaan erikseen omalla kortilla ostamassa. Eli omaa rahankäyttöä ei varsinaisesti rajoiteta, mutta nyt tiedämme kuinka paljon "normielämiseen" kannattaa laittaa rahaa.

Meillä oli aikaisemmin käytössä sellainen velkalista, että välillä Prismaan, Saleen, Tokmanniin ja muihin kauppoihin saattoi mennä se 10-70€ ja sen aina vaan puolitti toisen velaksi. Sitten kun muistilappu täyttyi kokonaan, niin tarkistettiin tilanne, että kumpi on toiselle auki. Me koettiin tämä hyväksi käytännöksi kaikki nämä vuodet, mutta tämän uuden budjetin myötä ei tarvitse tarkistella enää niitä kymmeniä ruokakuitteja tyhjentäessään lompakkoa. Pistämme kuitenkin edelleen puoliksi lemmikkien menot, laskut ja autokulut. 

Huom! Netissä opin myös sen vinkin, että se käyttöraha kannattaa nostaa välillä käteiseksi, niin näkee konkreettisesti kuinka paljon käyttää. Tililtä maksaessa ei yleensä edes ajattele, että nyt meni näin ja näin paljon rahaa. Minäkään en osaa edes arvioida, että miten paljon meillä on aikaisemmin mennyt rahaa ruokaan. Sen osaan kuitenkin sanoa, että loppukuusta on yleensä aika rahaton olo. :D 

Meillä suosittuja ruokia...
- Linssikeitto
- Tofuwokki
- Soijarouhemakaroonilaatikko
- Bataattisosekeitto
- Perunoita ja tulinen sienikastike
- Tortillat nyhtökauralla
- Burgerit mustapapupihvillä
- Kasvispizza


Parasta on se, että kauppareissun jälkeen ei enää tarvitse huolehtia siitä, mitä loppuviikosta syö. Ikään kuin suuri stressikivi tipahtaisi harteilta! Voi keskittyä ihan muihin asioihin, sillä ruokahan se yleensä on suurimman osan aikaa päivittäin mielessä. :D Samalla tämä ruokien viikkolistaus on kuitenkin antanut inspiraatiota uusien ohjeiden kokeiluun. Minulla on aika usein pitkiä päiviä koulussa, mutta onneksi Tuomolla ei. Se helpottaa myös Tuomon hommaa, kun sen ei tarvitse pähkäillä mitä ruokaa tekee, vaan katsoo listasta sopivamman ohjeen. Eihän niidenkään kanssa tarvitse edetä listan mukaisessa päiväjärjestyksessä. Minä pyrin tekemään sitten ainakin viikonloppuisin vapaa-ajalla sitä ruokaa ja herkullisia välipaloja siihen kylkeen.

Hyötyä...
- Enemmän itse tehtyä kotiruokaa ja uusia reseptikokeiluja
- Vähemmän eineksiä ja heräteostoksia
- Vähemmän kauppareissuja ja jonottamista
- Jää rahaa muuhun käyttöön, jos on ennen ostanut vailla budjettia

Haittaa...
- Ei välttämättä tule ostettua alennustuotteitakaan niin herkästi,
kun lista on jo etukäteen suunniteltu eikä siihen budjettiin kuulu joku tietty tuote
- Jos alkaakin tekemään jotain muuta ruokaa mieli, kuin viikolle suunniteltuja ruokalajeja
- Jotkin ruokatuotteet ei välttämättä kestä viikonloppuun asti


Voin myös kiinnostuneille julkaista jossain vaiheessa
yksityiskohtaisemmin meidän viikkolistaa ja ruokaohjeita.
Jätä kommentti, jos olet sellaisesta kiinnostunut!

Toimisiko viikkobudjetti teillä?

Sijaiskotipennut Nuka ja Jaki | Kissakummit ry


Heippa! Meidän kummikoti sai vähän lisää täydennystä, kun Alavuden Eläintiimiltä -  Kissakummeille tulleet Nuka ja Jaki asettuivat taloksi. Nämä eri ikäiset pennut olivat ensin eri kummikodissa (tammikuun lopusta maaliskuun alkuun), mutta siirrettiin sitten meille. Lily on myös samasta kissapopulaatiosta loukutettu, joten uskalsin eristää nämä samaan tilaan. Kaikki kissat on jo leikattu, sirutettu, rokotettu ja FIV/FeLV-testattu, muutamalta puuttuu vielä tehosteet. Jaki ja Nuka on Lilyn lailla arkoja tapauksia, mutta osoittavat tietynlaista uteliaisuutta. Eniten liikettä nähdään aikaisin aamulla ja myöhään illalla tai yöllä.

Nuka on sinivalkoinen (arviolta puolivuotias) nuori tyttökissa, joka oli aikaisemmassa kummikodissa se arempi tapaus. Se saattoi suhista ja purra lähestyvää harjaa. Nukalla menee välillä korvat todella luimuun ja se on alistuvaisempaa sorttia. Kuitenkin, heti kun ruokaa tai leluja on tarjolla, niin se muuttuu aivan eri kissaksi. Viime yönä, kissat saivat seikkailla koko talossa. Nuka päätti siirtyä makuuhuoneeseen riehumaan. Se hyökkäili Tuomon varpaisiin, jotka heiluivat peiton alla. Unenpöpperössä seurailin, kun neitokainen otti spurtteja eteiseen ja sitten takaisin sängyn jalkopäähän pomppimaan. Yleensä kättä tarjotessa Nuka tulee mielenkiintoisena nuuskimaan, joten pääsemme varmasti pian myös silittelemään päätä.  


Jaki on ruskearaitainen (8 kk ikäinen) poikakissa, jolla todettiin eläinlääkärissä piilokives. Sen poisto oli onnistunut operaatio ja Jaki kävi hetki sitten myös tikkien poistossa. Tämä poika oli edellisessä kummikodissa se edistyneempi tapaus. Antoi jo silittää ja nautti siitä. Meillä se ei ole juurikaan vielä esillä. Poikkeustapauksena Jaki luottaa muiden kissojen läsnäoloon, jolloin se saattaa ystävällisesti kurnuttaa ja kiehnätä karvakavereille. Jos Jaki kokee olevansa uhkaavassa tilanteessa, niin suusta ei tule mitään hentoa sähinää, vaan kunnon terävä ja kova kähinävaroitus!

Lilyn edistymisestä halusin kirjoitella jonkin verran. Näiden muutamien kuukausien aikana en olisi ikinä uskaltanut uneksia siitä, että Lily ottaisi näin valtavia harppauksia, niin pienessä ajassa. Neiti oli kuitenkin niin pippurinen ja muriseva pakkaus ihan alussa. Suuri kiitos kuuluu miehelleni Tuomolle, koska hän on nimenomaan uskaltanut edetä rohkeammin kesytyksessä eteenpäin. Lily aktivoituu varsinkin iltaisin. Miehen valvoessa pitempään, hän yleensä näki kissan liikkuvan käytävässä ja menevän kupille syömään. Aamulla sain sitten katsoa WhatsAppista, kun mies lähettää ensimmäisen silitysvideon tai kertoo, että potkaisi kissaa vahingossa pimeässä käytävässä. :D 


Nyt myös minä olen saanut nauttia Lilyn luottamuksesta. :) Meillä on kissan kanssa jo yhteiset pelisäännöt. Sen ollessa kiipeilytason korkeammalla kohdalla, riippuen korvien asennosta, voi mennä silittelemään suupieliä, leukaa ja päälakea. Jos Lily onkin jännittyneessä tilassa esim. kovan melun tai tuntemattoman vieraan takia, niin silloin ei välttämättä kannata koskea. Kiipeilypuussa on myös sellainen suojattu kolo, milloin Lily haluaa olla ihan rauhassa. Hopeaharja viihtyy vielä suurimman osan ajasta kiipeilypuussaan, nautiskellen rennosta elämästä. Huomaan kuitenkin sen, että se uskaltaa jo vähän enemmän tutkia asuntoa ja tulla alas silloinkin, kun ympärillä on muutakin hälinää. Meidän omista kissoista se ei ole moksiskaan, mutta viihtyy erakkonakin.

Osaisitko kesyttää kissan?

Naura harvoin, naura aidosti

Julkaisun kuvat: Elina K
Moi! Netissä pyörivät sitaatit ja sanonnat kehottavat ihmisiä tekemään tietynlaisia asioita, että he kokisivat olonsa onnellisemmaksi. "Elä hyvin, naura usein" sai mielessäni aivan päinvastaisen merkityksen noin kuukausi sitten, kun oivalsin itsestäni jotain. Olisin onnellisempi, jos nauraisin harvemmin. Silloin nauraisin aidosti.

Olen viime aikoina kamppaillut niiden onnellisten asioiden äärellä. Havaitsin sen, että täysin eri asiat tekevät minut onnelliseksi nyt aikuisiällä kuin teininä. Nuoruudessa en oikein kestänyt sitä, että joutuisin istumaan koko päivän sisällä. Aina piti sopia kavereiden kanssa jo melkein seuraavakin viikko täyteen tapaamisia. Ettei vain tarvitsisi olla yksin omassa huoneessa. Vanhemmille piti sitten valittaa, että "ompa tylsää". Nykyään r-a-k-a-s-t-a-n yksinoloa yli kaiken. Suunnittelen tietenkin tavalliseen tapaan kalenteriviikkoa jo vähän etukäteen, mutta suunnittelen ne niin, että ainakin yhtenä päivänä viikossa, saisin olla ihan rauhassa. Silloin vain löhöän sohvalla viltin alla, selailen Netflixiä, julkaisen kissakuvia ja katson, kun omat karvakaverit nukkuvat vierelläni. Silloin minua hymyilyttää.


Koen nauramisen nykyään epämukavaksi tietyissä tilanteissa. Silloin kun minua ei oikeasti naurattaisi, mutta nauran silti kohteliaisuudesta. Silloin aloin ajattelemaan myös sitä, että ärsyynnyn niiden ihmisten läsnäolosta, jotka "pakottavat" minut tällaiseen tilanteeseen. Pitäisikö näitä tilanteita nyt alkaa välttelemään? Se tuntuu vievän minusta ihan liikaa mehuja, kun olen silloin tietynlaisessa roolissa. Onko se lopulta niiden syy vai minun syy? Jos niitä oikeasti vaan koko ajan naurattaa, vaikka minua ei naurattaisi? Entä jos lakkaan vaan reagoimasta asioihin, niin mitä sitten tapahtuu? Asia on vielä kokeilun asteella, koska se alkukantainen reaktio tuntuu samalta, kun näkisi jonkun toisen haukottelevan. Silloin moitin itseäni, kun käyttäydyn epäaidosti muiden seurassa.

Olen tietoisesti kiinnittänyt huomiotani omiin reaktioihini. Siihen tunteeseen, mikä siitä keskustelusta tai tilanteesta jää. Siitä on ollut minulle jo hurjasti hyötyä. Osaan arvostaa niitä hetkiä, kun joku oikeasti lohkaisee sellaisen läpän, että melkein itkettää samalla kun naurattaa. Muistan vieläkin tammikuusta sen hetken, kun minua nauratti tänä vuonna ensimmäisen kerran.


Se, mikä oikeastaan johti tähän kokeiluun oli jonkinlainen turtuminen arkeen tai ylipäätään elämään. Sitä tunnetilaa on vaikea selittää, se oli kuin usvaa pään päällä. Sitä tuntuu suorittavan samoja asioita samalla kaavalla, eikä mikään oikein yllätä. Ei edes itse osaa yllättää itseään. Elämässäni tapahtui onnellisia ja samaan aikaan surullisia asioita, mutta silti pää oli ihan ontto. Onnelliset asiat ei saaneet minua hyppimään riemusta, eikä surulliset asiat edes itkemään. Haluaisin kumminkin kummatkin ääripäät, joten aloin avaamaan omia tunnelukkoja (en ole lukenut sitä kirjaa, vaikka varmaan pitäisi). Huomasin sen, että yksinolo auttaa akkujen lataamisen lisäksi nauttimaan niistä muiden kanssa vietetyistä hetkistä. Yksinkään ollessa en ole yksinäinen, vaan päinvastoin, se auttaa minua olemaan yhteydessä kaikkiin.

Mitä ajatuksia herätti?