Elämäni kissa | Misu

Misu (vas.) luovutusikäisenä ja (oik.) 10 vuoden vanha.
Moi! Selailin tässä yksi päivä kansiota, jossa on Misun kuvia pentuna ja nuorena. Laadultaanhan ne eivät ole mitään parhaimpia, mutta sitäkin rakkaampia. Kuviin sisältyy niin paljon muistoja, koska onhan Misu elänyt perheessämme jo puolet elämästäni! Toivottavasti on vielä seuraavatkin 10 vuotta sitten edessä. Luvassa pitkä postaus ja muistelussa mukana ollut äiti. :)

Misu pentuna


Misulla oli pienenä raidallinen turkki kun se tuli meille ja luulin, että se sellaisena pysyykin. Iän myötä kuitenkin raidat ovat hävinneet ja turkki on tasaisen harmaa unohtamatta valkoisia yksityiskohtia. Misulla on ihanat vaaleanpunaiset anturat ja aika isot korvat kissaksi.


Pentuna Misu oli tietenkin aika villi ja tykkäsi leikkiä ihan millä tahansa mitä tassuihinsa sai. Veljien kanssa opetettiin pennulle niinkin ikävä temppu kuin käteen käyminen. Virhe se oli tietenkin, koska kaikkien kädet olivat usein naarmuilla ja sellaisista jää myös arvet. Misua piti tarkasti vahtia myös kun vauva oli talossa, sillä se saattoi ajatella konttauksen olevan viesti leikkimään.


Ulkona Misu sai pienenä käydä parvekkeella vahdinnan alla tietenkin ja myöhemmin muutettuamme omakotitaloon, opetimme sen valjaisiin. Aina pelottaa katsoa tätä kuvaa, koska Misuhan olisi voinut jostain välistä tippua vaikka toisesta kerroksesta alas! :(

Misu nuorena

Nuorena ennen Misun leikkuuta me tajuttiin, että sehän onkin poikakissa! Tätä ei varmaan moni muista tai tiedä ja joskus se unohtuu kavereiltakin, että Misuhan on siis kolli. Maatilalta mistä se haettiin, niin siellä sanottiin, että Misuhan on tyttö. Se oli jo niin tottunut omaan nimeensä, joten ei haluttu vaihtaa sitä. Unohdan yleensä mainita kyseisen asian uusille tuttaville, koska olen jo niin tottunut asiaan.

Misusta varmaan ensimmäisiä kuvia (ks. ylempi) omakotitalosta, minne muutettiin. Poikahan oli silloin vielä hoikka kissa, mutta terveyssyistä se varmaan myöhemmin sitten alkoi lihomaan. Kerran se on kuitenkin ollut tällainen komea nuori mies!  

Misun emo


Pehmolelu nimeltä Beethoven on aina ollut keinoemo Misulle. Se on tuhnuttanut sitä siitä asti, kun sen joskus joululahjaksi nuorena sain. Koira on menettänyt aika paljon turkkiaan, mutta kyllä se silti on niin rakas Misulle.

Misun kissaystävä Lenni


Misun paras ystävä on aina ollut kissa nimeltä Lenni! Lenni on äitini veljen kissa ja se vierailee yleensä useampiakin viikkoja kerrallaan meidän paikkakunnalla. Jouluinen perinnekkin on ollut useampana vuonna, että Lenni tulee myös aattona meille leikkimään. Nykyisen tilanteen vuoksi se ei kuitenkaan viimeksi ollut, koska se vähän pelkää uusia kissoja.

Lenni on kuitenkin monet taistelut käynyt Misun kanssa meillä ollessaan, mutta ikinä se ei ole ollut tosissaan. He ovat kyllä parhaita kaveruksia, vaikka näkevät niin harvoin pitkän välimatkan takia!


Misu ja minä


Nuoruusajoista meistä ei ole hirveästi tällaisia sylikuvia, mutta jonkun sentään kehtasin näyttää. Misu on ollut pienestä asti sylikissa, koska vuorotellen veljieni kanssa olemme sitä kannelleet. Ensimmäinen lemmikki on aina se tärkein ja jännittävin juttu, joten poika ei ole säästynyt haleilta ja pusuilta.  

Misun kommelluksia


Misu on elämänsä aikana kerinnyt tehdä vaikka mitä, mutta niitä on vaikea laskea kaikkia huonoiksi puoliksi. Pari pahaa huonoa kokemusta on meillä siitä, että Misu on karannut muutaman kerran ovesta tai valjaista. Joutunut tappeluun naapurin kissan kanssa (Misu oli kiinni ja toinen kissa irti). Ja se on kaapista löytänyt ruokaa, tuhonnut ja syönyt. 

Muita huonoja, mutta harmittomia puolia on kuitenkin ne, kun Misu haluaa yöllä aina nukkua ihmisen jalkopäässä ja raapii tai maukuu lukittujen ovien edessä. Poika on myös tottunut kesäisin olemaan valjaissa, joten se ei huomaa sään vaihtumista talveen ja rapsuttaa oven edessä... sitten kun laittaa valjaat ja avaa oven, niin se ei haluakkaan enää mennä.


Misu sairaana


Lääkärissä Misu on ollut ensimmäisen kerran, kun poika piti kastroida. Myöhemmällä iällä Misua alkoi vaivaamaan virtsakiteet, joka on yleistä leikatuilla kolleilla. Jatkuva hiekkalaatikolla ramppaaminen ja hallitsematon virtsaaminen sai meidät viemään kissan heti lääkärille. Misulla tämän todettua alkoi elinikäinen ruokavalion muutos.

Viimeisin käynti oli viime vuonna, kun Misun leukaan alkoi ilmestymään punaisia patteja. Aluksi luulimme, että se on raapinut itseään kun jokin kutissut. Sitten mietimme jopa punkkeja tai muita ötököitä. Herra ei antanut koskea siihen leukaan, mutta se pahentui päivä päivältä... Misu oli myös vihaisempi ja sähisi ilman syytä. Lääkärissä sitten paljastui, että sillä oli tulehtunut hammas. Olimme yllättyneitä, että tulehdus oli säteillyt leukaan ja aiheuttanut siten verta vuotavia haavoja yms. Onnistuneen hampaan poiston jälkeen saimme kuitenkin takaisin onnellisen kissamme!

Misun ylistyksiä


Misu pitää huolen kaikesta ja kaikista.  Herramme rakastaa hoitaa ihmisiä ja muitakin eläimiä, kun ensin tutustuu paremmin! Jos annat kätesi Misulle, niin se varmasti pesee sen. Kasvojakin voi lipaista, jos liian lähelle tulee. Herra pitää erittäin hyvää huolta myös itsestään ja sen kyllä näkee päällepäin. Joidenkin pitäisi ottaa oppia...

Muita hyviä puolia tietysti se, että Misu menee aina ovelle vieraita vastaan ja hurmaa heidät kaikki olomuodollaan. :) Vanhuus on tuonut esiin myös rauhallisen luonteen, joten tällainen seuralainen viettää mielellään päiväunet ihmisten kanssa tai vieressä elokuvia katsellen. Ei vanhuus ole kaikkea virtaa kuitenkaan vienyt, vaan silloin tällöin Misu innostuu uusista asioista ja haastaa leikkeihin.


Misun erityisjutut


Misun erityinen juttu on (ks. ylempi) kippurahäntä! Aina herran tassutellessa tai jopa istuessa häntä on automaattisesti kippuralla. Jos sen laittaa suoraksi, niin se vetäytyy silti tuollaiseksi. Ulkopuoliset ovat sille myös naureskelleet ja ilmeisesti tämä on aika harvinaista kissoilla. Misulla on siis ihan ainutlaatuinen tavaramerkki tietysti otsassa olevaa täplää unohtamatta. :)


Erityisiin juttuihin kuuluu myös erityinen superkuulo! Misu tunnistaa paistinpannun kolahduksen, tonnikalapurkin avauksen, lihan nuijimisen äänen, jauheliha- ja kinkkupaketin repimisen, ruokapussin kahistelun sekä tietysti jääkaapin ja kuivakaapin aukaisun. Silloin herra on salamana paikalla ja valmis ottamaan lahjuksia vastaan!

Muita erityisjuttuja on tietysti kauan sitten opetetut temput: "istu" ja "give me a five", jolloin Misu istuu ja antaa ylätassua kämmentäni vasten.  

Misun hauska kuva

Misu & Lenni nyrkkeilyharjoituksissa | Muokkaus: Isä
Lopuksi vielä hauska kuva Misusta ja Lennistä, jonka isä muokkasi kauan sitten! Haha! Nauran aina kun tutkin vanhoja kansioita ja tämä kuva hyppää esille... :)

Oletko Misu-fani?
Elämäsi lemmikki?

25 kommenttia :

  1. Ihana tuo kippurahäntä! Meidän koirallahan menee häntä noin, kun on pystykorva :D
    Voin kuvitella Misun talvella, kun haluaa ulos ja oven avattua siellä onkin lunta * en halukaan* ja käpertyy jonnekin lämpimään nukkumaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh! Niin mäkin aina vitsailen, että se on ihan koira kun tietyillä koiraroduilla tuollainen häntä. :D

      Niinpä! Se raapii ja ulvoo, että ulos. Sitten laitat valjaat ja avaat oven... Misu nuuhkaisee muutaman kerran ulkoilmaa ja kipittelee uunille päin turvaan. :D Uunin päällä on kori missä se nukkuu talvisin eniten. :3

      Poista
  2. Ihana Misuli! Vaikea arvata kuka on minun elämäni lemmikki, Nalle <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nalle on kyllä ihana tapaus! :3 Oot tainnukkin tehdä siitä joskus postauksen, jos oikein muistelen!

      Poista
  3. Tuo kippurahäntä on ihana :3 Ja onhan se misu kyllä muutenkin komea kisu. Ei muuten omalla kohdallani tullut ajatelleeksikaan että misu voisi olla tyttö, vaikuttaa kuvissakin niin.. kollimaiselta. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Misu kiittää! :3 Niin olihan se tosiaan nuorempana vaikea vissiin hahmottaa, että mitä sukupuolta se on niin uskottiin vaan mitä maatilalla sanoivat. :D Mut kyl se nyt vanhempana on ehdottomasti enemmän kollin kuin mirrin näköinen. Jotkut saattaa silti nimen perusteella luulla, että se on tyttökissa. :D

      Esim. Felixikin näyttää enemmän mun mielestä tytöltä kuin pojalta. Sillä on niin hennot piirteet, mutta poikahan se on. :D Ja Simbakin poika...! :)

      Poista
    2. Niin no eihän noista pienenä tiedä, omakin vanhin kisu oli pentuna muka poika, mutta paljastuikin tytöksi. :D Ja silloin kun olin itse pieni, meillä oli kollikissa "Viuhti", joka kerran sattui karkaamaan ulos, ja parin kuukauden päästä pyöräytti pennut.. Olin kyllä hätää kärsimässä kun luulin että se puskee ulos jotain sulamatonta rottaa, mutta sehän paljastuikin kissanpennuksi.. X)

      Poista
    3. Hehe tuokin on niin klassinen, että kissaa luullaan pojaksi ja yksi päivä se pyöräyttääkin pennut. XD Mut naurahdin myös sulamattomalle rotalle.... Eiiih! :D No mukava yllätys kuitenkin ehkä tuo kissanpentu! :D

      Poista
  4. Vastaukset
    1. Toi viimenen kuva on kaikista parhain! X'D

      Poista
  5. Ihana postaus ja kyllä kaikki kissat ovat olleet mulle yhtä tärkeitä mutta erityisesti tietenki nippe ku se oli eka täysin oma kissa.Onx lenni norski ku se on aika paljon samanlainen ku nippe oli =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tietysti! Se eka kissa jää aina mieleen. <3 Lennissä on tietääkseni norskia ja maatiaiskisua, joten muistuttaa minuakin paljon sun Nipestä. Olethan jakanut siitä muutamia kuvia joskus, joten ajattelinkin että saatat nähdä myös yhtäläisyyksiä. :)

      Poista
  6. ihana Misu <3 ! Hyvin paljon meiän Mikin näköinen , Mikki oli kanssa melkoinen persoona <3 R.I.P. :,(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Misu kiittää! :) Voi Mikki varmasti ollut yhtä komea! <3

      Poista
  7. Oii, onpa Misu ollut suloinen pienenä, tai onhan se toki vieläkin : 3 hauska kuulla tarkemmin herran luonteestakin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikös ookkin! Raidallinen pieni poika. :3 Kiva, jos tykkäsit postauksesta! Tätä oli erittäin kiva tehdäkkin. <3

      Poista
  8. Niin hauska tuo viimenen kuva, haha! :D Ja tietty muutkin kuvat ihania, ja kivoja juttuja oot tässä Misusta kirjoittanut. :) Tosi kiva postaus, oon ehdottomasti Misu-fani! ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikös! :D Misulla hyvä ilme! Kiitos ja onneksi sainkin äitiltä apua tässä, että mitä sattumuksia Misulla on elämänsä aika ollut. Paljon tekstiä sain siis aikaan ja pitäisihän herrasta nyt paljonkin kerrottavaa olla, koska se on jo kymmenen vuotta tätä meidän elämää ilostuttanut.

      Misu kiittää kauniista sanoista! <3

      Poista
  9. Aivan ihania kuvia ja kertomuksia Misusta!Punaisissa valjaissaan samaan tyyliin pollean näköinen kuin look-alike Emmimme :) <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kiitos Miia! :3 Emmi ja Misu ovat selvästi kaksoisolentoja tai kauan kadoksissa olleet sisarukset samannäköisyytensä vuoksi. ;D

      Poista