Kissatekstiä | Misu, Simba & Felix

You can call me crazy cat lady -
but that doesn't mean I'm a lady


Hei! Olen viime aikoina saanut kommentteja kissoihini liittyen puolin ja toisin, joten ajattelin kirjoittaa aiheesta. Moni on puhunut siitä, että kissapostaukset ovat kasvaneet positiivisessa ja negatiivisessa mielessä. Lisäksi eräästä kissasta on liikaa tai toisesta kissasta liian vähän postauksia. Aloitetaan ihan tällaisella kertomuksella...
Otimme Misun kauan sitten lapsuudessani eräältä maatilalta ensimmäiseksi lemmikiksi. Tuolloin oli pelko astmastani, mutta onneksi pelko oli turha. Olen aina ollut vannoutunut kissafani, vaikka matkalla oli myös muutama jyrsijäkin. Misu on siis ollut kuvioissa jo puolet elämästäni ja siksi sillä on ja tulee olemaan aina tärkeä paikka sydämessäni. Sanat eivät voi kuvata miten tärkeä tämä perheenjäsen on!

Kasvettuani vähän vanhemmaksi aloin luonnollisesti suunnittelemaan oman kissan hankintaa. Muutto oli nimittäin edessä ja kauhistelin silloin, koska joutuisin eroamaan Misusta. Vanhuuden päiviä kun se mieluummin viettää tutussa turvallisessa kodissa äitin ja isän luona. Ei sille sovi villi kerrostaloelämä ja muutokset tai varsinkaan matkustaminen. En voinut kuvitella arkea ilman kissaa ja siitä se ajatus sitten lähti...

Selasin sopivia vaihtoehtoja ja jotenkin oli mielessäni aina pyörinyt persialainen kissa. Ihmiset sanoo, että lemmikki on kuin omistajansa. En voi kiistää etteikö ikäisiäni lyhyempänä tai korkeat poskipäät omistavana tämä rotu ollut täydellinen valinta minulle! Kuvaus seurallisesta ja lempeästä luonteesta pitää paikkansa, vaikka jotkut väittävät kyseisen rodun edustajia vihaisiksi ja ihmisiä vältteleviksi. Minä otin elämäntehtäväkseni todistaa kaikki puheet vääriksi!

Persialaisten veljesten tarinat tiedättekin! Simban ja Felixin myötä kissamittarini nousi entisestään ja aloin kiinnostumaan erilaisista harrasteista sekä opin hoitamaan oikeasti kissaa. Hoitamisella tarkoitan sitä, että persialainen luetaan varmasti niihin kaikkein vaativimpiin kissoihin! Sellaista en suosittele kellekkään, jolla ei ole aikaa hoitaa tai ei ole lukenut asiasta etukäteen mitä tämä kissa vaatii. 

Rakastan kissoja ja rakastan niiden hoitamista, joten ne tulevat aina olemaan osa elämääni. En olisi onnellinen, jos minulla ei olisi kissaa. Varmasti olette huomanneet sen blogista ja kaverit Facebookista. Haluan jakaa onnellisuuttani ja elämääni teillekkin kissojen kautta! Siitähän sosiaalisessa mediassa on kyse... annetaan pintapuolinen osa omasta elämästä ja joskus vähän enemmänkin.


Ps. Kommentteihin palatakseni... aika monesti olen saanut anonyymilta kommenttia, että miksi Misua ei näe blogissa enää niin usein? Ihan yksinkertaisesta syystä: en asu enää kotona. Näen Misua 1-2 kertaa kuukaudessa, jos silloin sitäkään! Yritän käydä kotona niin usein kun voin, mutta asumme nyt eri paikkakunnalla. On mukavaa, että teidän sydämen on valloittanut tämä vihersilmä ja kyselette aina hänen vointiaan. Vaikka en blogiin kirjoita kaikista viikonlopuista, niin Misua olen saattanut silti nähdä! Otan silloin kaiken ilon irti yhteisestä ajastamme ja yleensä siinä vaiheessa kamera rajataan pois. :)

Minkälaisia ajatuksia herätti teksti?

23 kommenttia :

  1. Mä oon kans miettiny nyt Hugon tultua että luuleekohan joku etten enää tykkää Jadesta kun siitä on vähemmän kuvia kuin Hugosta. Homman nimi on kuitenkin se, että Jade ei oo mikään linssilude ja se ei myöskään oo läheskään niin aktiivinen kuin Hugo, josta sitten taas saa paljon enemmän materiaalia esiteltäväksi. Pidän kuitenkin vähän silmällä sitä että kumpikin näkyisi blogissa postausmäärällisesti suht saman verran käyttämällä kissan nimiä tunnisteina, jos postauksessa on kuvia kyseisestä kissasta. Kuvamäärästä olisi vaikeampi pitää kirjaa, ja se menisi jo liian yksityiskohtaiseksi.. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. I feel you! Minustakin se on vähän hassua ihmisiltä ajatella, että nyt se on heivannut sen toisen lemmikin johonkin kun uusi lemmikki tuli taloon... Tottakai sitä luulee, että ihmiset haluaa ensiksi kuulla uuden perheenjäsenen kuulumiset ja minkälainen se oikein on. Ei se vanha mihinkään jää elämän ulkopuolelle tai mitenkään ja ihmiset vähän erilailla taitaa punnita mielessään, että miten paljon mitäkin blogissa näytetään. Totuushan kuitenkin on, että se on vain pintaraapaisu bloggaajan elämästä ja se ei tarkoita sitä, että bloggaajan tavat tuntee kun lukee postauksia. Sitähän ihan huvikseen tässä kirjotellaan kohokohtia ja juttuja blogiin ja sitten osa jätetään kertomatta. :D

      Sullakin kun on ihan sata prossaa kissablogi, niin varmasti tuut näyttämään kumpaakin kissaa siellä - enemmän tai vähemmän. :D Multa jos kysytään, niin aika tasapainoisesti kumpaakin! :)

      Poista
  2. Meiltä löytyy muuten felixin veli, aivan simban näkönen mutta syntynyt siis samana päivänä kun felix :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitä! :D Tarkoitatko Lucaa? :3 Huippua, olis kiva nähdä kuvia, mutta sulla ei taida olla blogia? :)

      Poista
  3. Hyvä kuva toi eka :) Ehkä kaikille ei oo tullu selväksi missä Misu luuraa. Ois hauska kyllä käydä kattomassa joku viikonloppu taas Misu palleroa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti! :D Niin ei oo ja sitä vaan luullaan, että tiedetään paremmin. :D Käyhän toki, niin saatat nähdä kaikki kissat actionissa!

      Poista
  4. Kyllä! Luca on meillä :) eikä valitettavasti löydy blogia. Tänne eksyin ja katoin että nyt on kyllä tutun näkönen tää Felix, tunnisti tosta leuan väristä :D mielettömän söpö! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan huippua! Mä just mietinkin, että miten sattumalta löyty samasta pentueesta kissa! <3 Felixhän oli siis entiseltä nimeltään Leevi. :3 Toivottavasti innostut kirjottelee useamminkin tänne veljeksestä juttuja ois tosi kiva kuulla, että minkälainen kissa kyseessä! :)

      Poista
  5. Hmm .. mulla ei ainakaan ole epäilystäkään , ettetkö rakastaisi kaikkia kisuja tasapuolisesti ... <3!
    Mulle omat kissat on perheenjäseniä ja ystäviäni, vaikken heistä kovin usein blogissani kirjoittelekkaan .. rakkaita stressin lievittäjiäni <3! Mun mielestä saat tehdä omassa blogissasi juuri niinkuin haluat , kissapostaukset on ihania <3!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla! :3 Ainahan sitä epäilyksiä on ihmisillä, mutta täytyy vaan sanoa ettei blogi kerro kaikkea mitä bloggaajan elämässä tapahtuu sillä hetkellä. :) Kuten sullakaan ei kissoja niin usein näy, mutta ei se tarkoita sitä, että sä et pitäs niistä huolta tms. :D Kiitos kannustuksesta ja kommentista! <3 :)

      Poista
  6. Misu!♥ Kiitos viimeisestä kappaleesta, joka oli omistettu minulle. Avasit mieltäsi paljon ja ymmärrän nyt blogin "misuttomuutta". Tällä puolella ruutua olen kuitenkin 100% Misu-fani ja odottelen aina kovasti Misun kuulumisia.

    -Tiedät-kyllä-kuka. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole varma onko kommentin lähettäjiä ollut useampiakin, koska olen aiheesta saanut ainakin varmaan 4-5 kommenttia. :D Mutta jos joku joskus tätä asiaa pohtii, niin voin laittaa tämän tekstin linkiksi, että ei tulisi epäselvyyksiä. :)

      Terveisin en-kyllä-tiedä-kuka-olet-koska-näitäkin-tiedätkylläkuka-kommentteja-tulee-välillä-mutta-valitettavasti-en-ole-meedio-ja-en-ole-varma-100%-varma-tekstistä. :D Haha!

      Poista
  7. Misu on kyllä todellakin sulattanut mun sydämmen <3. oot tehny oikeen päätöksen kun päätit jättää sen vanhempiesi luo asumaan. Meilläkin on maatiaiskissa enkä voisi ikinä kuvitellakaan sitä kerrostaloon. Se on nimittäin suurimman osan ajasta ulkona. Itseasiassa kissa tuli meille vahingossa. Tarina menee näin: Oltiin muutettu jokin aika sitten meidän nykyseen kotiin yhteen vanhan koulun asunnoista. Pian huomattiin että pihalla liikkuu kulku kissa ja alettiin kesyttämään sitä. myöhemmin saatiin selville kissan nimi ja miten siitä oli tullus kulku kissa. Kissan vanha omistaja oli kaatanut puun missä kissa oli ollut ja kissa nyt oli tietenkin säikähtänyt eikä ole sen jälkeen siitä paikasta paljoa välittänyt. Nyt kissa on ollu meillä yli 8 vuotta ja on edelleen todella arka eikä pidä lainkaan vieraista ihmisitä. Minunkin piti "taistella" jotta voittaisin sen luottamuksen. Mutta esimerkiksi 5 vuotiaaseen pukkuveljeeni kissa ei luota juuri lainkaan. Sinä aikana kun tämä ihana kissa on meillä ollut se on saanut 5 pennut ja jopa karannutkin muutamaan otteeseen (kerran oli poissa yli 2 viikkoa) mutta aina se on tullut takaisin. Nyt on vaikea kuvitella elämää ilman tätä hurmaavaa vanhaa rouvaa <3.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos varsin pitkästä kommentista! :) Kerkeenkin lukea tämän ajatuksen kanssa ennen kuin lähden liikenteeseen. Niin sen tietää kissanomistajat, että joskus on sellaisia kissoja, jotka ei kestä muuttamista tai muista syistä on parempi jättää kotiin vanhempien luokse. Esimerkiksi vaikka Misu on niin paljon esiintynyt joskus blogissani, niin ei se tarkoita, että se olisi täysin "minun" kissa. Se on enemmän äitin kissa ja kotopuolessa sen on hyvä olla.

      Mukava lukea tämmöisiä "selviytymistarinoita" ulkokissoista tai kulkukissoista. Kissat eivät yleensä nuoremmista ihmisistä välitä, kun ne ovat niin arvaamattomia ja saattavat haista erilaiselle kuin aikuiset ihmiset! Nimimerkillä kokemusta on. Meidän kissat ei tykkää vauvoista yhtään.

      Kuulostaa rajulta tuo 5 pennut? Onko saanut siis 5 pentua vai 5 pentuetta? Kannattaisi varmaan siinä tapauksessa leikata, jos se on virallisesti nyt teidän kissa, vaikka ulkokissa onkin. Myös ulkokissana olo tekee kissasta aran ja epäileväisen ihmisiä kohtaan. Joten ymmärrän, ettei ole saanut samanlaista kasvatusta kuin esim. sisäkissat. Mukava kuulla, että kissa on teille todella tärkeä! Kaikki kissat on ihania ja niitä pitää rakastaa. <3

      Poista
    2. 5 pentuetta ennenkö saatiin lupa leikata..... kun edelliseltä omistalta piti kumminki saada suostumus onneksi eläinlääkäri sanoin että kaikki kunnossa meidän kisulla :)

      Poista
    3. Joo tiedän 5 pentuetta on aika hurja määrä, mutta ei heti saatu leikattua,mutta onneksi nyt on n. 3-4 vuotta sitten leikattu ja kissalla on kaikki hyvin :)

      Poista
    4. Ahaa on siis jo leikattu! No hyvä juttu sitten. :) Voi olla aika raskasta kissallekkin synnyttää niin monta pentuetta. :)

      Poista
  8. Uskon että rakastat kaikkia kissojasi yhtä paljon ja totta kai ymmärtää et misusta kuulee vähemmän kun asuu sun vanhemmilla

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Eekku kommentista! :) Niin ei niitä voi mitata, koska kaikki on mulle tärkeitä. Misu on ensimmäinen kissamme ja Simba sekä Felix on ensimmäinen ja toinen oma rotukissani. Kaikkien kesken syntyy erityinen side. :3

      Poista
  9. mua ei ainakaan yhtään haittaa lisääntyneet kisupostaukset :) varsinkin kun kyseinen rotu on itelle vieraampi on mielenkiintoista lukea eroja tavallisen maatiaisen välillä :) siitä muuten tulikin mieleen että ootko tehny postausta persialaisista yleisesti? jos et niin voisitko tehä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla Viivi! :) Mulla on tekeillä semmonen Simban ja Felixin erot, mutta voisin ottaa Misunkin toki siihen mukaan, että saataisiin lisää vertailua! :D Inhan maatiaisessa ja persialaisessa kuitenkin niin paljon eroa ja keskenäänkin saman rodun edustajissa. Hyvä idea, kiitos! :3

      Poista
  10. JUST kisupostaukset on ne odotetuimmat. Sattuneesta syystä.
    -Helena ja Blackie Kahden Naisen Loukussa-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Awwww ihana kuulla! <3 :3 Niitä kyllä on useasti, koska niin suuri osa mun elämää. <3 :)

      Poista