Anne Frankin tatuointi | Inkfinite Art


Moi! Aikaisin aamulla vierailin kolmatta kertaa tutussa tatuointipaikassa. Muutama kuukausi sitten idea leimasta oli täysin erilainen, mutta ajattelin tämän tekstin olevan ajankohtaisempi minulle. Suurelle osalle saattaa tulla yllätyksenä, että kuva ei liity millään tavalla kissoihin. Voin paljastaa, että elämässäni on muitakin kiinnostuksen kohteita kuten palanen tiettyä historiaa.

Anne Frank oli holokaustin tunnetuimpia uhreja ja hänen päiväkirjansa kertoo toisen maailmansodan juutalaisvainoista. 15-vuotiaaksi asti eläneen tytön ajatukset ympäröivästä maailmasta oli niin karua luettavaa, mutta samalla inspiroivaa. Anne halusi keskittyä iloisiin asioihin ja ihmisiin hänen ympärillään, vaikka samalla muurit kaatui päälle.

Nämä kyseisen ajan päiväkirjat, dokumentit ja elokuvat sekä artikkelit herättävät aina suuria tuntemuksia. Maailmassa on tapahtunut, tapahtuu ja tulee tapahtumaan paljon pahaa, mutta myös tasapainossa niin paljon hyvääkin. Menneisyys on luonut nykyhetken ja vaikuttaa myös tulevaisuuteen.

Tekstin tarkoitus on (oman tulkinnan mukaan) antaa itsestään ulospäin ne parhaat puolet. Aina on jotakin annettavaa, vaikka vain ystävällisyyttä, pientä hymyä, kohteliaisuus,.. tiedättehän. Siinä ei ole mitään menetettävää. 

Tatuoinnin tarkoitus juontaa historiansa myös aina sinne asti mitä omat vanhemmat opetti meille lapsille. Äiti on se joka antaa aikaa ja kuuntelee. Ajattelee aina muita ennen itseään, että kaikilla olisi hyvä olla. Isä varmistaa, että minulla on ollut aina kaikki mitä tarvitsen elämäni tiellä. Antaa elämänmakuisia tarinoita, joista kumpuaa se miten on autettu lähimmäisiä ja pärjätty vähälläkin. Meni melkein tunteisiin tämä omista vanhemmista kirjoittaminen, mutta sain pidäteltyä ilon kyyneleitä. Lapsi on vanhempiensa heijastus ja kaikki nämä opit on minulla tiukasti nyt takaraivossa (niskassa heh).

Mitä ajatuksia teksti herättää?

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti