Amelia ja Muumimamma lähtivät loppuelämän koteihin! | PoPoPet

Amelia sijaiskodissa 11.10-17.11.2017
Heippa! Lämmin ja helpottunut uutinen on se, kun löytää aikuisille kissoille kodin jo jouluksi. Amelia ja Muumimamma pääsevät tutustumaan uuden kodin arkeen sekä jakamaan oman ihmisen kanssa jouluherkut. Alkaa olemaan vuoden viimeisiä päiviä, joten olen kaivellut vanhoja kuvia ja muistellut tämän vuoden kissoja. Sijaiskotikissoja on ollut 27 kappaletta vuoden aikana, jos myös menehtyneet pennut lasketaan mukaan. Ilman niitä (kodin saaneet) luku on 19, joten sama luku kuin vuonna 2016. Kaikilla on arvokas elämä oli se sitten lyhyt tai pitkä. Toivon kaikille kodin saaneille pitkää ja onnellista elämää uusissa seikkailuissa. :)

Lyhyesti kerrottuna Amelian aika sijaiskodissa ei ollut mitään ruusuilla tanssimista. Emo saapui meille lokakuussa ja pian sen jälkeen synnytti ennenaikaisesti kahdeksan pentua. Jokainen niistä menehtyi ensimmäisten elinviikkojen aikana. Jörö sinnitteli pisimpään, mutta ei lopulta jaksanut. Amelia on äärimmäisen kiltti ja arviolta vuoden ikäinen neitokainen, joten pentu siis vielä itsekin. Neiti viihtyi hyvin paljon mieheni sylissä, kun he yhdessä pelasivat tietokonepelejä tai katsoivat sohvalla ohjelmia. Erittäin rapsutuksia haluava ja huomiota etsivä kissa hyvällä tavalla. :) Amelian lisäksi loukutuspaikalta pelastui velipoika ja heidän 5 noin neljän kuukauden ikäistä pentua. Pennut saivat helposti kotikyselyjä ja lopulta myös Amelia pääsi tutun kissakaverinsa kanssa yhteiseen kotiin! 

Muumiska sijaiskodissa 5.9-26.11.2017
Muumiska jätti jäljen monen sydämeen "vanhana" ja viisaana kissamummona. Eläinlääkärin ikäarvio oli 9 vuotta. Muumimamma vietti ensimmäiset elinviikot tuijotellen nurkkia ja esitti, että ei ole olemassakaan. Lopulta rapsutukset sekä säännölliset ruoka-ajat sai mummelin hakemaan kontaktia ihmiseen, koska hiljalleen tajusi olevansa turvassa. Muistan aina sen ensimmäisen kerran, kun Muumiska loi katseen minuun ja sen ensimmäisen maukaisun. Suuri luottamuksenosoitus oli myös kehrääminen, kuolaus ja lopulta mahan tarjoaminen rapsutettavaksi. Ajattelin, että näistä hellyttävistä piirteistä huolimatta kodin etsiminen olisi haastavaa. Lopulta eri paikkakunnalta otettiin yhteyttä ja mukava pariskunta halusi tarjota sympaattiselle Muumiskalle loppuelämän kodin. Vietiin mummeli kotiin asti ja siellä on saanut totutella nyt uuteen arkeen toisen vanhemman kissakaverin kanssa.

Onnea Amelia ja Muumiska! 

4 kommenttia :

  1. Mulla tuli ihan tippa linssiin :( voi kun ihminen pitäisi jokaisesta omasta kissastaan huolen, leikkauttaisi sen eikä päästäisi ulos harhailemaan. Onneksi myös vanhoille kissoille on ottajia eikä kukaan jää ilman omaa rakastavaa kotia. Kaikkea hyvää näille kissa-raukoille uusissa kodeissaan <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. <3 Minäkin toivoisin, että asenteet muuttuisi nopeammin ja ihmiset huomaisi tekojensa syy-seuraussuhteet paremmin. Aina kun on mahdollisuus, niin KANNATTAA leikata se oma kissa! Ja jos huomaa kissan kulkevan ulkona, niin heti ilmoittaa siitä eteenpäin ja hankkii apua!

      Poista
  2. Hei! Sinä kun olet tuollainen kissakuiskaaja ,niin tämmöisenä kissanoviisina kyselisin sellaista asiaa,kun meille otettiin vuosi sitten löytökissa Hesyltä. Hän tuli meille sellaisella arviolla,että ei tule toimeen muiden kissojen kanssa. Ja sitä kokeiltiin meidän isän kissan kanssa ja Lotta ( siis meidän kissa) meinasi todella käydä isän kissa kimppuun karjaisun kera,mutta olimme varustautuneet asiaan ja heitimme väliin tyynyn ja saimme helposti kissat erotettua.
    Nyt olemme huomanneet ,että Lotta vie omaan pesään leikkihiiriä ja nuolee niitä ja kantelee jokapaikkaan ikäänkuin olisivat pentuja. Lotta on leikattu kissa eikä meillä ole tietoa onko hänellä koskaan ollut pentuja. Nyt olemme miettineet voisiko Lotta kuitenkin hyväksyä kissanpennun kaveriksi? Mitä luulet,vai olemmeko vai kissahuumassamme liian toiveikkaita toisen kissan suhteen?
    -kirsi-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aikuiset kissat hyväksyy pentukissan yleisesti ottaen paremmin kuin toisen aikuisen kissan reviirillään. Jos tutustuttaminen tapahtuisi oikeaoppisesti, niin kissanne saattaa hyväksyä toisen eläimen taloon. On kuitenkin olemassa erakkokissoja (mm. sijaiskotikissani Mulan) joka viihtyy paremmin yksinään ja onneksi hän pääsi myös sellaiseen kotiin. En kuitenkaan sano, että se olisi ainoa mahdollisuus, koska se riippuu niin paljon myös muista ympäristötekijöistä. Jos ajattelitte kokeilla kissan tutustuttamista, niin suosittelen, että hankitte taloon ainakin Feliway-haihduttimen ja verkko-oven. Voisitte esimerkiksi harkita sijaiskodin kaltaista tilannetta missä otatte yhdistykseltä nuoren kissan ja annatte sen olla eristyksissä. Oma kissanne saisi verkko-oven läpi nuuskia tulokasta. Kissat ruokailisivat verkko-oven molemmilla puolilla useita viikkoja, että he tottuisivat toisen läsnäoloon ja hajuihin. Sitten kun tilanne vaikuttaa rauhalliselta, niin kissoja voi pikkuhiljaa totuttaa. Tässä ainakin omat vinkkini. :)

      Poista