Fiini viini-ilta Tuomon kanssa | Ostroferia


Tervehdys! Vierailtiin syyskuussa ravintola Ostroferiasta, joka sijaitsee Oulun keskustassa. Olin sähköpostitse yhteydessä, että pystyin ilmoittamaan meidän erityisruokavaliosta ja lahjakortista, jonka sain entisestä työpaikasta. Paikan omistajat Jussi ja Jenny tarjoavat asiakkaille pienen annoksen kokonaisuuksia, tarkkaan harkitun viinin kera. Menu ei ole nähtävissä netissä, vaan se vaihtuu usein ja on löydettävissä ravintolan liitutauluseinältä. 

Mitään vastaavaa en ole aikaisemmin kokenut, joten ilta oli aivan erityinen. :)


Ravintola poikkeaa tunnelmaltaan kaikista muista. Seinät on maalattu mustiksi ja joka puolella lepattaa ihana kynttilöiden loiste. Asiakkaille löytyy 24 paikkaa ja tiskiltä on suora näköyhteys keittiöön.

Meille oli varattu viihtyisä pöytä aivan ravintolan kulmasta, mistä näkee koko tilan. Pidin siitä, että saatiin olla oikeastaan koko ilta vain Tuomon kanssa kahdelleen. Paikalle saapuvat vieraat olivat lähinnä tiskin toisessa päässä syömässä. Ja kukaan ei häiriintynyt valokuvaamisesta, kun räpsin parhaat palat talteen. Maisteltiin hienoja viinejä, mitkä olivat Jennyn erikoisalaa. Kokkina työskentelevä Jussi toi pöytään lähialueen raaka-aineista valmistetun ruuan, kertoen tarkkaan sisällöstä. Yhden annoksen hinta on arviolta kymmenen euroa ja meidän viinilasilliset vaihtelivat 7-15 euron välillä. Niitä voi tilata yhden ja useamman pitkin iltaa. Meille oli suunniteltu viiden ruokalajin illallinen, joka oli parasta mitä olen koskaan syönyt.

Ensimmäinen ruokalaji
Ensimmäisenä meille tarjoiltiin confit kypsennettyä hokkaido-kurpitsaa vaahdossa ja öljyssä. Lisäksi mallasleipää talon hapanjuureen tehtynä ja päälle ruskistettua voita. Kurpitsaa en ole tainnut aiemmin edes maistaa ja siinä oli kyllä makua. Tuomo tykkäsi erityisesti pohjalla olevasta öljystä, jota neuvoi sitten dippaamaan mallasleipään, että viimeinenkin pisara tulee hyödynnettyä. Leipä oli niin erityisen makuista ja hieman ruskistettu voi antoi karamellimaisen maun siihen päälle.

Toinen ruokalaji
Tämä ruokalaji oli mahtava taideteos. Muikun mätiä smetanassa ja fermentoitua avomaankurkkua sekä pannulla pyöräytettyä leipää päällä, koristeiden kera. Mäti oli tekstuuriltaan ihan sulavaa, mutta siinä oli myös sellainen purutuntuma halutessaan. Smetana oli todella kevyttä ja sopi todella hyvin jokainen elementin kanssa mitä lautaselle oli laitettu. Pidän itse suolaisista jutuista, joten tämä ruokalaji oli yksi suosikeistani. :) Tuomo tykkäsi erityisen paljon päälle ripotelluista leivän palasista, jotka oli pakattu täyteen makua. 

Kolmas ruokalaji
Sienipuuroa ruisjyvään tehtynä. Päällä mm. paistettua lampaankääpää ja kehnäsientä. Moni voisi ihmetellä, että onko puuro nyt niin ravintolatason juttu. Puurossa oli minun makuun ihanan rouskuvaa tekstuuria ja sienet oli hyvin maustettu. Voisin jopa itse yrittää tehdä vastaavaa kotona, sillä niin hyvää se oli!


Viiniä taidettiin juoda kummatkin kolme lasillista ja kyllä se iltaa myöten humpsahti päähän. :D Ei liikaa, vaan sopivan pehmeästi. Tuomolle sanoin, että "tähän elämäntyyliin voisi jopa tottua" ja Tuomo siihen, että "älä totu". :D Itse en hirveästi juo viiniä, enkä tiedä niistä mitään, mutta nyt oli hyvää viiniä tarjolla. Lähtisin mielelläni uudestaankin Tuomon tai jonkun muun kanssa Ostroferiaan iltaa viettämään, kunhan on ylimääräistä takataskussa. On se kuitenkin sellaista arjesta poikkeavaa itsensä hemmottelua todella viihtyisässä ympäristössä ruuan, juoman ja seuran kera.

Neljäs ruokalaji
Abondance Fermier juustoa, fenkolinssiemennäkkärillä. Muistan kokin sanoneen, että juusto oli ollut 200 päivää talossa säilöttynä. En ole pitkään aikaan ostanut "tavallista" juustoa, koska Tuomon kanssa valitaan nykyään kaupasta niitä vegaanisia vaihtoehtoja. Juusto on kuitenkin hyvää ja tässä oli mukavan mieto ja miellyttävä suutuntuma. 

Fenkolinsiemennäkkäri ei ollut suosikkini, koska siinä oli sellainen jännän raikas sivumaku, jonka osasin myöhemmin yhdistää salmiakkimaiseen vivahteeseen. Annoin tästä tietenkin palautetta paikan päällä, kun kaikestahan ei aina voi tykätä. Varsinkin jos ei ole tottunut sellaiseen anismaiseen makuun, mutta nyt on ainakin kokeiltu. :)

Viides ruokalaji
Jälkiruuaksi meille olisi alunperin tarjottu talon jäätelöä ja juustoa, mutta koska vältämme kananmunaa ja laktoosituotteita, niin tarjolle pistettiin raikas veriappelsiinisorbetti. Siinä oli myös kandeerattua appelsiinia ja omenaa, joka marinoitu kandeerausliemellä ja ruusuetikalla. Ateriassa oli yllätyksellisiä komponentteja, kun omena maistui appelsiinille ja päinvastoin. 

Viihdyttiin paikan päällä noin 2 tuntia. Ruokalajien välillä oli aina arviolta 20 minuuttia seuraavaan, niin minnekkään ei ollut kiire. Mukavaa oli kerrankin laittaa puhelimet kiinni, siemailla hyvää viiniä ja keskustella elämästä. Viimeisen ruokalajin jälkeen pyydettiin lasku ja jouduttiin periaatteessa maksamaan lähinnä viineistä mitä juotiin, koska lahjakortti kattasi melkein kokonaan ne ruokalajit mitä syötiin. Sen jälkeen karu todellisuus iski vasten kasvoja, kun ravintolan lämmöstä juostiin läheiselle bussipysäkille kaatosateessa. :D Silti jäi ihan älyttömän hyvä mieli koko ravintolareissusta ja tosiaan, menisin ehdottomasti uudelleen. Jos olisi mahdollisuus, niin jo tänään! :D

Mikä on sinun paras ravintolakokemus?

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti